Ihania ihmisiä, kamalia kiusauksia

Kyllä kroppa kiittää extra-treeneistä! Salilla tuli käytyä maanantaina ja tiistaina eikä ihan ollut vielä "kivut" muualla kropassa helpottanut ku tänään aamulla menin tekee jalat ja keskikropan.

Yep, I must be crazy.. ;)

Tänään sain sitten nuo vetoremmitkin ekaa kertaa testiin.
Mahtavat kapistukset! Aiemmin en oo saanut suorinjaloinmaastavetoja tehtyä ku 12 kg:n käsipainoilla ku näpit ei oo jaksanut enempää, mutta nyt ladoin tankoon 40 kg ja ens kerralla saan varmasti laitettua vielä enemmän. Tein sekä perus maastavetoja että suorin jaloin maastavetoja ja molemmat suju ku unelma näiden remmien kanssa.

Must -varuste!!!

Mieskin oli niin ihana taas eilen illalla: "Onks sun pylly vähän kiinteytynyt.. (tunnustelee).. saanut muotoa?" Ja tänään kun olin sokkarilla ostamassa meikkivoidetta niin yksi vastaantuleva mies pysähtyi kohdalleni ja huokasi: "Wau..." Myyjäkin kääntyi katsomaan, että mitä ihmettä :) Yleensä nuo tuommoiset tuijottelut ja "kommentit" on lähinnä ällöttäviä, mutta tässä tuppukylässä jossa asustelen, niitä ei todellakaan koskaan, siis ikinä, kuule, joten rehellisesti kyllä mua hymyilytti.
Niin ja vielä mun miehen veli! Häneltä tuli kans jotenkin hellyyttävä viesti. Linkitti mulle jonkun lihakauppiaan hintoja. On kuulema tosi hyvää tavaraa ja todella edullisesti kun isompia määriä ottaa. "Eiks sul ollut joku ruokavalio menos? Mun mielestä noi on aika järkevissä hinnoissa.." Hellyyttävää siis siinä mielessä, että miten mä nyt tulin hänen mieleen kun en oo hänen kanssa mitään tästä InShapesta jutellut. Ihan huipputyyppejä ympärillä!

Huomenna ois lähtö Prahaan huipputyttöjen kanssa. Onkin ollut ihan mielenkiintoista pakkailla kun tarkoitus ois noudattaa ruokavaliota mahdollisimman tarkkaan. Täydellisestihän se ei todellakaan tule onnistumaan, enkä ota siitä mitään stressiä. Olen jopa ihan ajatellut, että jos mun tekee mieli jotain herkkua tai vaikka viiniä ni sittenpähän otan enkä aio kantaa morkkista siitä. Kerrankos sitä reissussa ollaan, eikä se varmasti kaada tätä projektia mihikään. Harjoittelen siis taas sitä tervettä, järkevää suhtautumista herkutteluun.

Ei oo ennen pakkaaminen ollut ihan tämännäköistä ;)

Tällä viikolla on ollut mielitekoja jonkun verran. Eilenkin oli kahta vaille etten ottanut palaa suklaata, mutta hillitsin itseni. Uskon, että se jotenkin liittyy siihen ku treenipäiviä on ollut vaan 3. Treenipäivinä mielitekoja on meinaan huomattavasti vähemmän. Tänään kun tulin töistä kotiin, oli mies jo kotona ja ihanasti keittiössä tuoksui kahvi ja hillomunkit.. >:[

Want some..? - NO!

No, nuuhkaisu munkkipussiin sai riittää kertomaan miltä ne maistuu. Itselleni kokkailin tuttuun tyyliini yksinkertaisesti kvinoaa, kasviksia ja kanaa. Nälkä selätetty eikä enää nouse vesi kielelle hillomunkeistakaan :)

I like it simple.

Katariinan kanssa ilmottuduttiin Länsiväyläjuoksuun, joka on huhtikuun lopulla. Ystävänpäivän tarjouksena oli kaksi yhden hinnalla ja nuo kaikki tapahtumat on tosi kivoja. Juostaan vain 6 km matka. Toinen vaihtoehto ois ollut jotain 17 km, mutta mä en ihan taida uskaltaa ku en yhtään vielä tiedä mitä nää mun nivelet tosta juoksusta meinaa. Snowrunissa ei tullut yhtään kipeäksi, mutta siellä olikin pehmeä ja vaihteleva alusta jolla juostiin.

Jahas, sit kuulostais uhkaavasti siltä, että mies laittaa alakerrassa poppareita. Mun heikko kohta. Taas. Jestas se osaa. Noh, mulla on vielä viimeiset pakkailut ja valmistelut tekemättä joten mä taidan pysytellä täällä yläkerrassa poissa kiusausten ääreltä :)
Ihanaa hiihtolomaa kaikille, seuraavat kuulumiset Prahan reissulta!