Kutsu tätä repsahdukseksi..

Lauantai-ilta ja istun veneessä. Lapset nukkuu omassa hytissään. Itseänikin väsyttää, mutta en vain osaa käydä vielä nukkumaan. Mikään ei stressaa, ei ahdista, ei ole kiirettä minnekään, ei voi tehdä mitään hyödyllistä. Ihanaa. Paitsi nälkä. Tankkauspäivän jälkeen tuntuu että nälkä tekee taas kiusaa vähän väliä. Iltapalankin söin jo pari tuntia sitten.
Kalliolla nuotiolla mölyää kymmenkunta miestä ja kolme koiraa. Miehet grillaavat makkaraa yms. ja juovat olutta. Mulla on nälkä. Mitä jos menisin vaan nukkumaan nälän pois? Vatsakin ollut merkillisen sekaisin pari päivää. Kuin mikään ei olisi imeytynyt. Ainiin! Mulla on käsilaukussa pari ylimääräistä proteiinipatukkaa! Se ei voi olla suuri synti. Ei voi. Eihän? No ei. Hiippailen keulaan hakemaan patukan, avaan Mummolta lainaamani kirjan ja otan mukavan asennon sohvalta.

Nyt on hyvä olla. Elämässä kaikki on kohdillaan. Eikä ole enää edes nälkä.

Tuplajakso: Toiset naiset salilla ja Yrittäjäperheen helatorstai.

VAROITUS! Sensuroimaton puheripulikohtaus aiheesta toiset naiset salilla:

Sanotaan, ettei aina sais tuijottaa vain sitä omaa napaa.
Note to myself: Toisinaan ois kyllä hyvä tosiaankin keskittyä vaan siihen omaan napaansa.
Eilen illalla tosiaan kun menin salille, menin sinne mekossa ja korkkareissa tukka hulmuten tietäen että näytän hyvältä (vaikka itse sanonkin), mutta heti kun salille saapui pari ihan jumalattoman kovakuntoista naista tuntui kuin oisin kutistunut pienen pieneksi harmaaksi hiirulaiseksi, joka halusi vain äkkiä kadota oven alta ulos piiloon. Yht'äkkiä mulla ei enää omasta mielestä ollutkaan yhtään niin kiva pylly eikä selässäkään kuin ajatus lihaksista. Mitä ihmettä tapahtui? Miksi se miltä joku muu näyttää, vaikuttaa siihe miltä itse näytän omasta mielestäni? Ei se vaikutakaan, ainakaan näin kun taas olen omissa oloissani pystymättä vertaamaan itseäni kehenkään. Miksi ihmeessä täytyy verrata itseään kehenkään toiseen? Nämä pari naista siellä salilla todella olivat kauniita ja kovakuntoisia ja vilkuilin heitä kadehtien. Mutta miksi? En voi ymmärtää. On sanottu, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen, eli kaipa se kadehtien vilkuilu on siinä mielessä hyvä asia. Silti pohjimmiltani olen sitä mieltä, että minun tulisi päällimmäisenä ajatella heistä kunnioittaen. Ajatella, että vitsit miten hienoa työtä olet tehnyt itsesi kanssa, keep up the good work!
Mutta ei kun ensimmäisenä tulee päähän: "Vitsi tolla on hyvä selkä.. miks mun ei kasva? ...Vähänkö tolla on paljon painoja smithissä.. mä oon niin heikko..." Mä oon niin tyhmä!
Mutta sitten kun salilla näkee selkeästi ylipainoisia ja/tai löysiä naisia silloin ajatuksen juoksu sentään on vähän järkevämpää: "Tää on just se paikka missä sun kuuluu olla, go for it! Siitä se lähtee, anna mennä! Tuo ihminen on niin voittanut itsensä kun on tullut tänne.." Heitä kohtaan tunnen kunnioitusta. Ehkä se johtuukin juuri siitä miltä itsestäni tuntuu kun kovakuntoiset, upeat naiset tulevat minun viereen treenaamaan. Kuvittelenko, että nämä ylipainoiset tuntevat samoin minun vieressäni? God, no! Haluan korkeintaankin olla tsemppari, en kenenkään itsetunnon laskija. Sitäkö tää on.. mun omaa heikkoa itsetuntoani? Niin... ehkäpä. Blaaaah!
Noin. Nyt se on kaikki oksennettu. Tästä aiheesta ei lisättävää. En aio palata takaisin oikolukemaan yllä olevaa tekstiä, joten varmasti erittäin epäselvästi tuli asiat esitettyä... toivottavasti ei kuitenkaan niin että joku pahoittaisi mielensä. Se ei missään nimessä ole tarkoitus. Omaa pölhöyttäni vain mietiskelin.

Anyway. Tänään tosiaan nukuin pitkään. Heräsin puol ysiltä kun jätkät popitti alakerrassa Robinia ja söi munkkeja aamupalaksi :D Heillä oli bileet. Ihanat.
Aamupäivä kului siivoillen ja iltapäivällä menin hetkeks töihin ja sieltä suoraan salille. Tosiaan, helatorstai, mutta a-mies lähti aamuvarhain töihin enkä mäkään töiltä välttynyt.. mä sentään pystyin ottaa lapset mukaan. A-mies ei oo vieläkään kotiutunut ja kello tulee kohta jo yhdeksän illalla.
Tätä tää on, yrittäjäperheen elämää. En valita.

Kassialma matkalla töistä kuntosalille.

Ja pientä venkoilua vatsatreenin jälkeen :)

Syökää te kakkua, mä lähden salille ;)

Tänään oli työpäivän jälkeen koululla ns. päättäjäiset. Eipä meitä montaa paikalla ollut, mutta kakkua ja kaffetta oli tarjolla ja todistukset jaettiin. Viralliset ammattitutkintotodistukset tulee tosin vasta syksyllä postilla. Parit arvostelevat katseet pelkästä kahvista taisin saada, jos oikein tulkitsin, mutta päätin olla reagoimatta mitenkään. Mä kun olin oppisopimusopiskelija niin ei luokkakaveritkaan kovin läheisiksi kerinneet tulemaan niin eipä harmita, etten lähtenyt heidän kanssa enää syömään ja viettämään iltaa, vaan hilpaisin suoraan päätöstilaisuudesta salille. Mun tapa juhlistaa :)

Työvaatteet vaihtui uudelleen päälle istuvaan mekkoon :)

Ehkä hyvää ehkä ei, en minä tiedä ja olen ylpeä siitä ;) Ainakin hauskan näköinen :)

Melkoista hulinaa on ollut nyt pari päivää.. onneks lapset ja minä tykätään tosi yksinkertaisesta ruuasta ni ei tarvii siitä ahdistua. Yöunet on jäänyt taas n. 5 tuntiin yössä. Tänäänkin heräsin ihan ilman kelloa 4.45. Huomenna onneks vapaapäivä ja mä aion nukkua ainakin kaheksaan! Oooo! :)
Nyt saunaan palauttelemaan selkä-hauis -osastoa.

Real FastFood!

Lite In Shape vol. 2 puolivälissä

Kaivelin täältä blogini kätköistä helmikuisen selkäkuvan tuon uuden rinnalle vertailtavaksi ja näyttäs se kyllä siltä, että jotain pientä on tapahtunut. Kai..?

On tai ei, kyllä nuo kuvat mulle ainakin antaa pientä buustia treenata lisää ja pitää tavoitteiden mukaista ruokavaliota yllä.
Sunnuntaina tosiaan pidin tankkauspäivän. Ei siis juurikaan proteiinia syöty vaan melkein pelkkää hiilaria hyvistä lähteistä. Mulle ei sen kummoisempia tuntemuksia tullut. Nälkä ei meinannut alkuun pysyä millään poissa, mutta päivällisen kohdalla teki jo tiukkaa saada syötyä lautanen tyhjäksi. Urheasti kuitenkin kaiken söin :)

Tankkauspäivänä en treenannut, en käynyt edes koiran kanssa kävelyllä, mutta taisin mä hikihatussa aamulla siivoilla muutaman tunnin.. Hups. Hiki hatussa olin kyllä loppupäivänkin rannalla makoilemassa, epätoivoisesti yrittämässä saada rusketusta palamatta. Noh, en mä palanut kun suojakertoimet oli vähintään 30, mutta en mä juurikaan tainnut ruskettuakaan. Mutta rentouduin kyllä senkin edestä. Ihan parasta vaan olla ja maata. Lapset leikki nätisit rantavedessä (pyydystelivät sammakon poikasia :D ) ja rantavahti piti tunkeilijatkin loitolla :)

Tää viikko alkoi tuttuun tapaan heräämällä klo 04.30 --> koiran kanssa aamulenkille ja lenkin jälkeen salille. Töissä pitkä päivä ja hieroja piti peruuttaa auton ongelmien vuoksi. Nyt oon ihan kuitti. Loppuviikon aikataulut krakaa vielä aika pahasti. Töitä on mukavasti paljon eli ei aavistustakaan koska pääsen seuraavaksi salille... ja sekös ärsyttää >:/ Noh, kotitreeniä vaan jos salille en pääse.
Ja nilkkakin alkoi tänään treeneissä taas kiukutella, mutta onneks työkaveri teippas sen ja nyt on ainakin ihan ok. Aikast helmi työpaikka mulla :)
Asioilla on tapana järjestyä.

Kesäaamut <3

Stress relieved

Jopas on ollut viikko!
Maanantaista keskiviikkoon menin tukkaputkella koululla näytöissä ja se kannatti, nyt on taas yksi ammattitutkinto lisää. Se on siis mun neljäs toisen asteen tutkinto.. jokohan mä oisin valmis siirtymään korkeakoulun puolelle?

Noh, näytöistä huolimatta oon pysynyt tiukasti ruokavaliossa ja ruokailurytmissä. Läpipääsyä juhlistin tekemällä töitä, lasten päiväkodin kevätjuhlalla ja tietysti - treenaamalla.
Neljä aamulenkkiä oon tällä viikolla tehnyt, eli kello on ollut soittamassa klo 4.30. Hullua, mutta ihan helppoa :) Välillä kyllä kroppa ilmoittaa jos lepo ei riitä. Eilen illalla oli salilla, tänään aamulla lenkillä ja salilla ja päivällä kun töissä tuli ihan hiki niin tulikin aikast huono olo... :/ Otin sitten yhden extravälipalan ja huono olo meni onneks ohi.

Salilla törmäsin PT-Toniin ja hän vähän valotti mitä on suunnitellut mun ekalle treenille... luvassa on paljon mulle uusia juttuja, ainakin leuanvetoja ja kahvakuulaa. Kivaa!! Odotan niin innolla! Jotenkin tuntuu, että selän kehitys on jumahtanut ihan kokonaan, syytäkin saada kunnon selkäsauna! Mut se on vasta sitten kesäkuun alussa. Eli ihan kohta.

Grow, back, grow!

Eilen huomasin lisäks, että nyt kun mulla on rasvaa palanut jonkin verran niin näyttäs ihan siltä, että takapuoli on ikäänkuin löystynyt siinä samalla. Jaiks! Lisää lihasta kaivataan!

Jeps jeps, huomenna vielä ois vähän töitä, ehkä salitreeni tai sitten teen olkapäät-rinta-ojentajat -treenin kotona rannalla kun mulla kuitenkin on säädettävät käsipainot ja tanko. Vähän täytyis soveltaa, mutta sit sovellan niin, että teen siitä entistä rankempaa ;)
Mut oikeesti, oisko hiukan siistiä treenata rannalla samalla ku lapset plutaa vedessä ja treenin päätteeksi pulahtaa itsekin uimaan? Nyt kun on ilmatkin hellineet meitä.. Hmm..
Anyway, viikon päätän sunnuntaina tankkauspäivään! Viime litessä en ohjeen mukaista tankkausta tehnytkään, enkä mä nytkään koe, että mulla ois siihen varsinaista tarvetta, mutta orjallisesti ohjeen mukaan meinaan mennä silti :)
Ihanaa, kuumaa, aurinkoista viikonloppua kaikille!

It's HOT in the gym!

2014 kesän juhlalook ☺

Ja tässä paljon kehumani jakku from henkkamaukka sekä mekko joka on viimeksi noin 7 vuotta sitten mahtunut päälleni.

Ihana, ihana sunnuntai 💕

Aiheesta ja sen vierestä

Tasan viikko on kulunut edellisestä salitreenistä ja mulla alkaa ihan toden teolla hajota pää. Huomenna kun lapset menee Pappan kanssa uimahalliin niin mä menen kyllä salille. Varsinaisesti flunssainen olo, mulla ei ole enää pariin päivään ollut, mitä nyt aamuisin pientä röörien auki kröhimistä, mutta ääni se vaan pysyy poissa. Oikein kunnon ihana viskibasso. Töissäkin yks tyyppi ihan säikähti ku mä aloin höpöttää. Mutta ei mun siellä salilla tartte kenellekään puhua, joten varmasti menen!

Ja alkuviikosta kun en yhtään tiedä miten pääsen vai pääsenkö ollenkaan ennen torstaita. Ma-ke menee näyttöjä suorittaessa ja jos ne menee nappiin ni sitten ois kolmas ammattitutkinto plakkarissa. Pientä stressipaniikkia ehkä ilmassa, mutta otetaan siitä vaan ne hyvät vibat käyttöön :)

Viikko tosiaan ilman treeniä, mutta ruokavaliossa oon pysynyt tiukasti. Mitä nyt muutama kuppi finrexiniä ja kourallinen ylimääräisiä lääkkeitä tässä viikon aikana tullut otettua ylimääräistä.

Keeping eye on my diet.

Nyt kun ei oo päässyt treenaamaan kunnolla, tulee ihan semmoinen olo, että lihakset surkastuu ihan silmissä! Hieroja kyllä sanos perjantaina, että huomaa selässäni edelleen kehitystä :) Jee! Ja on tää tiukka ruokavalion noudattaminen kyllä ihanaa kun ei turvota oikeestaan yhtään (paitsi jos juo liikaa zero colaa) ja iltaisinkin on melkein yhtä litteä vatsa mitä aamuisin.

Viime kesänä en kehdannut käyttää näitä shortseja edes nukkuessani! :O

Tänään kävin aamupäivällä kuluttamassa aikaa ihan itsekseni kaupungilla. Lapsille ostin keväjuhlavaatteet enkä mä itsekään ihan ilman jäänyt... Henkkamaukasta löysin ihan täydellisen valkoisen jakun, joka sopii niin juhlaan kuin siistimpään arkeenkin. Siitä ehkä kuvaa sitten myöhemmin. Ja Sokoksessa minua huusi tämmöiset ihanat farkut:

Ne on sata kertaa paremman näköiset luonnossa mitä tuossa kuvassa, mutta yks juttu niissä "mättää" ... ne on kokoa L. Siis L niinkuin LARGE! Whaaaat!?! Minä joka olen ollut kestona kokoa S viimeiset.. noh, ikuisuuden. Mutta ihan totta! Toivottavasti kukaan ei nähnyt ku eka menin sovituskoppiin S kokoisten kanssa.. ne jäi tuohon polven korkeudelle. Mutta samapa tuo, eikö se ole kuitenkin jo jotain jos nainen pystyy katsomaan omaa peräänsä peilistä ja toteamaan, että piru ku on hyvän näköiset farkut (lue: jumalooda mulla on hyvä pylly!)..? Hehe!
Sovitin tänään yhtä semmoista mekkoakin, jonka olen ostanut juuri ennen kuin aloin odottaa esikoista enkä sitten ole kertaakaan sitä mekkoa käyttänyt. Ja se mahtui päälle! Muutaman viikon päästä ois yhdet häät.. kenties puen sen sinne.
Mutta nyt peiton alle! Hyvää yötä!

Testing Samsung Galaxy S5

Hahaa! Vihdoin mulla on uusi puhelin! Tällä pitäis onnistua tämä blogin kirjoittaminenkin,  joten testataan sitten samantien. Eli käytössäni on Samsung Galaxy S5. Ehkä siis jatkossa myös vähän parempilaatuisia kuviakin.

Tälleen flunssaisena on ollut hyvin aikaa tutustua tähän kapineeseen.  Pitkä työpäivä meni kohtalaisen hyvin flunssasta huolimatta, mutta tänään oli aamulla ihan järkyttävä olo. Kävinkin sitten iltapäivällä lääkärissä ja pyysin samalla lääkettä kaikkiin mahdollisiin vaivoihini. Lisäksi apteekista mukaani tarttui koiran matolääke ja omegat ja itselle vielä compeed-laastareita ja finrexiniä . En halua edes muistella mitä koko setti maksoi. 

Olo on kohentunut aamuisesta jo huomattavasti, mutta kyllä mä ainakin huomisen meinaan vielä levätä. Toivottavasti torstaina pääsee jo ainakin aamulenkille jos nyt ei ihan salille asti. 

Flunssaa pukkaa.. mutta ei anneta sen lannistaa!

Olikin lauantaina sen verran pitkä ja työntäyteinen päivä, etten sitten ehtinyt omia eväitä vääntää. Onneks ihana Mummo oli laittanut sellaista ruokaa, josta sain kaavittua sallitut ainekset lautaselle.
Olin koko lauanatai-illan silti jotenkin ärtynyt ja ahdistunut koko ajan. Luulin, että oon vaan väsynyt pitkästä päivästä ja kärttyinen ku lapset keksi tehdä kaikki maailman temput, joten kotona vetäsin latarit naamaan ja läksin salille päästelee höyryjä. Onneks menin. Äitienpäiväaamuna meinaan heräsin kurkku niin julmetun kipeenä... päätä särkee, korviin sattuu, silmiä kuumottaa, posket jomottaa... Blaaah! Onneks a-mies ja lapset olivat tehneet mulle tismalleen ohjeiden mukaisen aamiaisen <3

Aamupäivän pötköttelin lasten kanssa sohvalla, käytiin koko perheen voimin kävelemässä tunnin rauhallinen lenkki, syötiin ja otin päikkärit nuorimmaisen kanssa. Tein muuten tosi hyvää kebab-lihaa. Ohjeen löytää täältä.
Eli rauhallista sunnuntaipäivää sen sijaan, että olisin lähtenyt suunnitelmien mukaan salille rehkimään. Tai kävinhän mä salilla :) Tosin mä en laittanut edes salitossuja jalkaan vaan tänään oli vuorossa a-miehen jalkatreeni. Ja oli kyllä ihan kivaa sekin. Kauheesti ois tehnyt itsekin mieli tehdä jotain, mutta maltoin nyt mieleni kun olo on aika karmee. Ja joo, tiedän, ettei ole kiva mennä kipeenä sinne salille toisia tartuttamaan, mutta en mä sentään aivastellut, niiskutellut tms. Ja a-mies halus, että meen sen jalkatreenin hänen kanssa vielä läpi ennen kuin hän ihan omin nokkineen alkaa sitä tekee.

Koiruuden kanssa käytiin niissä kuvauksissa. Ristiselässä sillä oli jotain muutoksia ja vasen lonkka huonompi mitä oikea. Ens viikolla ortopedi katsoo vielä kuvat ja kertoo mitä meidän täytyy alkaa sen kanssa tekemään. Ilmeisesti jotain nivelvitamiineja sille ainakin tarttis syöttää ja sit alkaa harrastaa ylämäkikävelyä lonkan alueen lihasten vahvistamiseksi, vaikka ne kohtuullisen hyvät jo onkin. Ihmettelen vaan, että mistä hitosta mä löydän ylämäkiä, täällä kun on tasasta ku pannukakku... Mutta anyway lääkäri oli sitä mieltä, että kyllä se ihan ok kotikoiran elämän saa elää. Kivi vierähti sydämeltä, mutta ei nyt nuolaista ennen kuin tipahtaa, vaan odotellaan nyt mitä ortopedilla on sanottavana niistä kuvista.

Huomenna mulla on ihan järkky työpäivä... aamu kasista ilta kasiin. Tai siis yrittäjän näkökulmasta ihan loistava työpäivä! Järkyn siitä tekee vaan tää olo. Oon kaikki poppakonstit ottanut jo käyttöön, mutta ei tunnu helpottava.n.. päinvastoin. Koko kroppaa särkee ja kolottaa, vuoroin on kylmä ja vuoroin kuuma. Mitäköhän huomisesta tulee. Yrittäjällä ei ole varaa sairastaa. Tai enhän mä moneen kuukauteen oo mitään sairastellutkaan.. enhän? En ainakaan muistaakseni. Eli kaipa se on ihan tilastollinen pakko välillä nuhistella. Tähän viikkoon sentään mahtui 5 aamulenkkiä ja 4 salitreeniä, ensiviikolla ilmeisesti pakko vähän himmata, ärsyttävää :(
Vielä kuppi teetä, echinaforcea ja buranaa naamaan, vicks vaporubia rintaan ja selkään ja peiton alle!

Comfortable..? In this skin..? Seriously..? ....I'm working on it....

Hikeä, verta ja kyyneleitä

Kyllä mä sittenkin olin tunnollinen kuitenkin ja kyselin FitFarmilta lupaa noihin ylimääräisiin aerobisiin ja kohdalleni lupa myönnettiin :P Tällä viikolla aamulenkkejä koiran kanssa takana neljä ja salitreenejä kolme, joista kahteen olen jopa saanut a-miehenkin mukaan. Jalkatreenissä tuli kunnolla hiki, mutta mä luulen, että tuun soveltelee treenejä vähän pidemmiksi ja rankemmiksi. Jotenkin tosi hölmöä, jos ei ole hiki kun poistuu pukkariin.

Rasvanpolttajat on ollut nyt viikon verran käytössä. Enää ei väsytä. Ei kyllä mitään ylimääräisiä tykytyksiäkään oo tullut, joten varmaan mulle aika passeli tuote. Tosin merkillisiä "oireita" jostain mulle on kyllä tullut nyt viikon-parin aikana. Yks aamu huippas ihan hitosti, vaikka makasin sohvalla paikallani, lähes joka aamu (lenkin jälkeen) mä palelen niin kovin ettei mitkään vaatteet eikä teet riitä ja tänään töissä alko ihan yks kaks valuu verta nenästä ihan solkenaan. Olo on yleisesti kyllä tosi hyvä, enkä mä itse noihin juuri ollut kiinnittänyt huomiota. Työkaveri vaan kyseli, että pitäiskö alkaa huolestua ja se pisti kyllä vähän miettii, että liittyyköhän nää jutut toisiinsa..? Noh, seuraillen, seuraillen.
Ai niin ja se Fitnesstukusta tilaamani suklaan makuinen Diet-Pro protskujuoma. Huipputuote! Ihana vähän paksumpi koostumus ja pitää nälän kurissa monta tuntia! Mun uus lemppari! :)

Ja kuten otsikko kertoo, on tähän viikkoon mahtunut vähän kyyneleitäkin. Pelon aiheuttamia sellaisia. Koiralla on jaloissa jotain vikaa.. Välillä se on ihan ok, välillä tosi huonona. Nyt sen liikkeelle lähteminen on ollut taas tosi vaikeeta, vaikkei sitä ole edes juoksutettu hullun lailla mönkijän kanssa, mikä siis on sen ihan suosikki puuhaa. Sitten kun se pääsee liikkeelle ja vetreytyy ni sit se jolkottelee ihan hyvin, kuten meidän aamulenkitkin. Ja se ei oo vielä edes kahta vuotta vanha. Huomenna meen sen kanssa kuvauksiin, niin eiköhän jotain selvii.. Pahinta sitä tietysti pelkää. Mä en oo ollenkaan valmis luopumaan tuosta karvaisesta lenkkikaverista ainakaan vielä kymmeneen vuoteen!

Saas nähdä, jos huomenna aamulla sataa ni sitten jätän kyllä lenkin väliin. Huomenna mulla ja lapsilla on vapis, joten ehtii sitä sit iltapäivälläkin ulkoilemaan.  Lauantaina oonkin täyden päivän töissä jonka jälkeen tars mennä Mummolaan ennakkoäitienpäiväsyömingeille. Aattelin ottaa omat eväät mukaan. Ihan mielenkiintoista kuulla mitä keskusteluja se herättää ku on koko perhe koolla.. Sunnuntaina sitten äitienpäivän kunniaksi viikon viimeinen salitreeni. Äiti ottaa omaa aikaa.. ainakin tunnin <3

Kaikki on kiinni asenteesta.

Oho, nyt meni vähän överiks aamuaerobisten kanssa. Oon ollut tällä viikolla jo neljä kertaa ja sit kerran salin jälkeen kans koiran kanssa lenkillä. Mutta kun oon herännyt ihan ilman kelloa niin että oon hyvin ehtinyt ja koirakin on ollut selkeesti onnellisempi niiden ansiosta mitä aikoihin, ni en pidä pahana rikkeenä ;) Ja kyse on kuitenkin vain tunnin kävelylenkistä, ei tule edes kunnolla hiki.

Kelitkin on ollut niin ihania aamuisin. Auringosta saa kyllä kummasti virtaa. Tänä vuonna ei oo siitepölyallergiatkaan vielä häirinnyt. Aloin napsii niitä uusia Telfast-allergialääkkeitä jo jokunen viikko sitten eikä tosiaan oireen oiretta, paitsi silloin kun ne pääs loppuu. Heti hain siis lisää.

Eilen tuli postista iherb:n ja fitnesstukun tilaukset. Iherbistä tule omegat, D-vitamiini, biotiini ja patukoita. Fitnesstukusta Diet- Pro välipalaprotsku ja Ripped rasvanpolttajat. Ihan mielenkiintoista nähdä mitä nuo rasvanpolttajat vaikuttaa. Niissä on kofeiinia aika paljon, joten todella toivon saavani lisää energiaa, vähän oon merkillisen väsynyt ja kiukkuinen iltaisin kotona ollut. Aamuisin ei tosiaan mitään ongelmia nousta aikaisin, mutta illalla väsyttää tosi kovin. Siis jo kuuden-seiskan maissa illalla.

Mä taisin silloin ennen tän uuden In Shapen alkamista höpistä, etten niin hurjan tosissani tätä aio ottaa. Ruokavaliossa rennommin yms. Bullshit. Nyt mulla on just päinvastainen fiilis. Nyt mä meinaan, että vedän tän niin täysillä kuin vain suinkin mahdollista ja vähän vielä enemmän. Eihän nuo rasvanpolttajatkaan kuulu tähän, joten vähän sovellan itse, vaikkei niin suositella, mutta omapahan on asiani.

6:00 a.m. today morning.

 
Otin jo yhteyttä uuteen Personal Traineriinkin, Toniin. Hän vetää jotain tunteja salilla, jossa käyn ja on myös urheiluhieroja ja PT. Ja kolmen treenin hinnaks sovittiin 110 €, että en pidä pahana kun ei tarvii ajaa toiseen kaupunkiin eikä maksaa ylimääräistä salimaksuakaan. Fitfarmin nettivalmennuksen asiakkailla 3 pt treeniä maksaa siis 150 €.
Tosi hyvä fiilis tuli kun Tonin kanssa viestiteltiin. Hän kyseli ihan hirveesti kaikenlaista, miten oon treenannut, mitkä on tavoitteet... Vaikka tein selväksi etten halua ohjelmaa, sehän mulla jo on, vaan ihan vaan yksittäisiä rankkoja treenikertoja itse valitsemalleni lihasryhmällä. Sellainen olo tuli, että hän tekee todella juuri minulle ne treenit eikä vain jotain perusyleispätevääkaavaa. Noh, saa nähdä. Odotan innolla! Ihan ekaks treenataan selkää salilla, tokalle kerralle toivoin ulkotreenejä painottuen jalkoihin ja kolmanneksi sellaisen jonka hän katsoo mulle olevan järkevintä.
Mutta ei nyt ihan vielä sentään aloiteta kun just olin tiistaina pt-treenissä. Joskus loppukuusta sitten ja jos nyt yks treeni kuussa.. ei se rahakaan kuitenkaan ihan puussa kasva, vaikka kuinka kivaa se pt:n kassa treenaaminen onkin.
A-mies tietty alkoi heti motkottaa ku kerroin, että oon selvitellyt paikallisten personal trainereitten hintoja. "Keskity töihin välillä." "Kyllä ne rahat voi paremminkin käyttää." Siitä en just pahaa kiukkua repinytkään, mutta onneks olin just lähdössä tyttöjen kanssa ulos ni pääsin purkamaan höyryt heille :) Ja onneks a-mies kyllä soitti aika pian perään ja pyysi anteeksi.
Mutta oikeesti, varmasti löytyy monta muutakin rahareikää, mutta onko se nyt niin paha, jos vähän satsaa omaan harrastukseen kun se kuitenkin on mulle vain ja ainoastaan hyväksi? Musta ei.

Tänään mulla on lepopäivä (aamuaerobista lukuunottamatta), mutta huomenna mä kyllä meen vielä salille ni sitten on tän viikon neljä salitreeniäkin suoritettu.
Fiilis on korkeella ja asennetta taas löytyy. Lovin' it!