Monenmoista

Ihan hyvä tovi taas vierähtänyt kun viimeksi oon ehtinyt blogia kirjoittelemaan. Eli mitäs tässä? Kesää on vietetty ihan mukavasti. Aika vähän töitä ja paljon yhteistä aikaa lasten kanssa. Veneilyä, puuhamaata, leirintäalue-elämää, pyöräretkeä ja sensemmoista. Ja treeniä... treeniä ja treeniä. Ja tietty ruokaa :P
Antaa kuvien puhua näistä mun puolesta:

Myös veneellä voi treenata!

...ja syödä tavoitteiden mukaisesti.

Matkalla puuhamaahan aamutreenin jälkeinen safka maistuu myös autossa :)

Uus ehdoton herkku tuo pancake syrup... cheating that cleaneating...

Sadepäivän eväsretki :) Mun eväät vähän köyhemmät mitä muksuilla..

Mun pojat <3

Jep jep.
Parit helsinki-treenitkin on tainnut tähän väliin mahtua. Huomenna meen taas ja aattelin, että treenataan joko jalkoja tai olkapäitä... veikkaan, että valkku sanoo, että jalkoja, koska just viime viikolla jumpattii yhdessä olkapäitä, mutta niitä nyt ei voi koskaan tahkoa liikaa.
Tähän väliin parit kuvat tän hetkisestä tilanteesta:

Olkapäistä alkaa erottaa jo jotain lihan tapaista :)

Tätä kuvaa ennen tein 250 askenkyykkyä 10 minuuttiin... pitää kuulema saada reidet maitohapoille kerran pari viikossa :P Etureiskat kaipais kyllä MUN mielestä vielä lisää massaa..

..samoin selkä, vaikka kyllä sielläkin tuntuu sentään jotain tapahtuvan :)

Mutta fiiliksiä. Niistä mä haluan nyt kirjoittaa. Laidasta laitaan mennään taas niin että pää on ihan pyörällä. Ja nyt puhun fiiliksistäni omaa kroppaa kohtaan.
Välillä tuntuu, että olen tekemääni työmäärään nähden naurettavan pieni, ettei muhun tartu liha ei sitten niin millään. Kuin jokaisella vastaantulijalla olis sata kertaa pyöreämmät olkapäät ja leveämpi selkä kuin mulla.
Ja sit taas välillä oon taas sen sortin mätisäkki ettei pahemmasta tietoa. Rasvaa tursuu sieltä ja täältä. On kakoisleukaa, on allit, on selluliittia, on pömppömahaa on yksinkertaisesti tooosi paksu olo... kunnes taas parin päivän päästä mä haluaisin saada ainakin kolme kiloa lisää painoa... ja tätä rataa.
Hulluksihan tässä tulee :) Ellen jo ole.
Ja ristiriitaisia kommentteja sitä eri ihmisiltäkin saa... tiedä sitä sitten mihin luottaa. Tai oikeastaan mä oon päättänyt luottaa valmentajaan. Viimeks häneltä tuli mm. kommentit "...sit treenataan yläkertaa, jalat sulla on vahvat" (kun sanoin, että haluan treenata hänen mielestä heikointa osa-aluettani) ja "ei sulla ainakaan liikaa rasvaa olkapäissä ole kun alkaa nää lohkot erottua" (treenin yhteydessä kun alko olat olee kivassa pumpissa).
Jaloista mä haluaisin kyllä tiristellä vähän rasvoja pois, etenkin takapuolesta, jotta itsekin näkisin kunnolla, paljonko siellä sitä ehtaa lihaa on.. Mutta ruokaa ollaan lisätty!
Nyt on paino pysähtynyt pyörimään siihen kuudenkympin kummallekin puolen ja ruokaa on niin paljon, ettei ehdi tulla kunnolla nälkä, muttei myöskään tule ähky. Eli aika mukavasti siinä suhteessa.
Melko orjallisesti oon viime viikot ruokavaliota noudattanut, viime viikonloppua lukuunottamatta kun oltiin pikkupoikien ja mun kahden parhaan ystävän kanssa mökkeilemässä. Oli mun synttäritkin lauantaina niin herkuteltiin sitten viikonlopun aikana jäätelöllä, irtokarkeilla, vohveleilla ja sen semmoisilla. Ja hörppäsin mä yhden sidukankin :O
Mutta heti maanantaina takaisin ruotuun. Kyllä se herkuttelu ja huonosti nukkuminen vaan aika paskan olon saa aikaan, ihan rehellisesti. Hirvee turvotus ja hedari koko ajan. Nyt alkaa pikkuhiljaa jo helpottaa.

Oon miettinyt jotain välitavoitetta itselleni. Mistään kisa-ajankohdasta ei ole ollut puhetta ja hyvä niin. Mä haluan rakentaa itseni rauhassa ja huolellisesti. Mutta jokin välitavoite ois kiva olla, etapit motivoi. Saattaa olla, että mennään lähelle kisakuntoa tms. Täytyy vielä keskustella valmentajan kanssa. Helmi-maaliskuu mulla on töitten kannalta yleensä rauhallista niin sinne sen vois ehkä ajoittaa.. tai sitten vuoden päähän heinä-elokuuhun.
No, sitä täytyy vielä vähän makustella, mutta jokin etappi on keksittävä, vaikkei tän hetkisessä motivaatiossa mitään vikaa ole. Sitä meinaan riittää! On tää kaikki aina vaan niin kivaa :) <3