Challenges in everywhere

Huiii.. tänään oli haastetta kerrakseen kun tein koemeikin Bikini Fitness kilpailijalle. Mutta suotta olin ahdistunut, se onnistui (kiitos uusien pohjavärien) paljon paremmin mitä viime kerralla, ellei jopa täydellisesti eli enää ei huolta murhetta viikon päästä tosipaikan edessä.

Tuo sana haaste on mulla pyörinyt tällä viikolla päässä useamman kertaa. Se jäi vahvasti mieleen silloin pt:n selkätreenistä: Haasta itses! Mä kuulen sen päässäni salilla jokaisessa liikkeessä, jokaisessa toistossa. Haasta itses. Ja minähän oon haastanut. Tai ainakin yrittänyt. Tän viikon onnistumisia on mm. smithissa kapeat, syvät kyykyt 60 kg:lla (3 sarjaa), hauiskäännöt tangolla 20kg (3sarjaa) ja eilen vielä koko selkä-takareisi treenin päätteeksi hain rajojani prässissä ja sainkin 10 toistoa 140 kg:lla! Ja jäi vielä tunne, että oisin mä saanut 150 kiloakin, jos oisin vaan heti uskaltanut laittaa. Suurin tuska siinä on saada pakka irti. Kyllä sitä sen jälkeen rauhalliseen tahtiin repimättä siinä sitten liikuttelee :)
Neljä salitreeniä ja yks reipas lenkki koiran kanssa takana. Salilla oon kahtena kertana uskaltanut juostakin sen 10 minuuttia eikä nilkka ole siitä sen hullummaks tullut. Ei se ihan kunnossa ole, jotenkin jäykkä, muttei onneks sentään kipeäkään enää.

Eilen, perjantaina, olin tosiaan töitten jälkeen salilla, joskus viiden maissa. Yleensä en siihen aikaan ole, ja jännittikin, että onko se ihan piukassa.. Noh, olihan siellä porukkaa, muttei nyt häiritsevän paljon. Ja nekin ketä siellä oli olivat kuitekin valtaosaks komeita "nuoria" miehiä, että mikäpäs siinä ;) Vois toistekin mennä perjantai-iltapäivällä treenaamaan ;) Vitsit vitsinä.

Treenin jälkeen on NÄLKÄ!

A-mies täräytti torstaina, että on ollut jo muutaman päivän tupakoimatta, enkä mä ole tajunnut mitään! Josko tämä minun yritykseni terveellisemmästä elämäntavasta olis edes hippasen tarttumassa häneen..? Sopii toivoa ainakin. Pääasia, että se lähtee hänestä itsestään, eikä kenenkään muun "pakottamana". Silloni se voi jopa onnistuakin.
Ehdottelinkin tuossa jo hänelle, josko vietäs lapset mammalle ja lähdettäs yhdessä salille kun tuo tutustumiskerta ois hänelle ilmainenkin.. Hän vastas, että huomenna.. saa nähdä. Mä ainakin menen.

Yrittämistä tää terveellinen elämäntapa vielä mulle itsellenikin on. Iltaisin olen selkärangaton heikko ja se ottaa aivoon ihan tosissaan. Eilenkin meni koko päivä syömisten kanssa täydellisesti kunnes sitten pojat keksi kaapista tortillasipsit ja siinä mä sitten ohi menne mussutin niitä vaikka kuinka monta. Ja jäätävä morkkis. Miten ihmeessä mä saan mun aivot vinksautettua niin, että se herkuttelu kuuluu vain erityistilanteisiin, ei jokaiseen päivään ihan vaan huvin ja mieliteon vuoksi?

Saisko tuon tekstin verkkokalvolle pysyvästi, kiitos??

Jokainen päivä on uusi alku ja uusi mahdollisuus. Joka päivä voi aloittaa alusta, alku vaan on eri näköinen mitä edellisellä kerralla.
Tänään tein taas perus smoothieni aamupalaksi c-vitamiini juoman ja teen kera, lounaaksi söin spagettia, kanaa, tomaattia, kurkkua ja raejuustoa, välipalaksi otin appelsiinin ja myönnän, yhden pienen karkin, ku lapsi tarjos. Toivottavasti saan loppupäivän ja etenkin illan kulumaan yhtä hyvin... Varsinkin ku kohta lähdetään mummolaan kuluttamaan aikaa... o'ou.

I just must keep working harder... both my body and my mind.