Mitä opin vuodessa? Paljon... oikeesti. Tosi paljon. Tässä kun selailen vuoden aikana kirjoittamiani juttuja, niin huomaan todella oppineeni ihan hirveesti.
Ensinnäkin olen oppinut syömään. En todellakaan väitä, että edelleenkään ns. pärjään omillani syömisten suhteen kun vähän koko ajan joku valmennus on ollut päällä ja heti kun valmennus on päättynyt olen eksynyt raiteilta.. Mutta nyt minulla kuitenkin on sentään jonkinlaista tietämystä siitä miten mun kannattaa syödä, jotta kehitys pysyy nousujohteisena. Se sitten on asia erikseen yritänkö itsekseni vai jonkin sortin valvonnan alla sitä toteuttaa.
Lisäksi olen oppinut treenaamaan ihan uudella tavalla. Vuosi sittenkin treenasin voimatasoihini nähden kohtuullisen kovaa, mutta en koskaan vienyt sarjoja oikeasti loppuun asti. Eikä mulla silloin ollut kunnollista ohjelmaakaan, joten joka treenissä kävin koko kropan läpi niin eihän siinä yksikään lihas rasittunut riittävästi kehittyäkseen tai vastapainoksi palautunut koskaan kunnolla. Nyt niitä ohjelmia todellakin piisaa ja olen löytänyt itselleni mieleisimmän treenijaonkin.
Ja vielä tärkeimpänä tähän aihepiiriin liittyen; olen oppinut nukkumaan riittävästi. Ei sillä, että en aina saa riittävän pitkiä yöunia, mutta näen kyllä heti sen vaikutuksen ja ymmärrän levon merkityksen. Sen todellakin huomaa kehityksessä ja olotilassa jos ei ole tarpeeksi levännyt ja silti treenaa täysillä. Ja nykyään sen levon uskallan itseltäni ja läheisiltäni myös vaatia.
Suosittelen siis todellakin näitä erilaisia valmennuksia, kuka mistäkin tykkäää. Mulle nettivalmennukset on olleet hyviä, mutta toisinaan kaipaan henkilökohtaisempaa ohjausta. Anyway, niiden ammattilaisten avulla, jotka näiden valmennusten takana on, pääsee jokainen varmasti vähintäänkin haisulle siitä miten kannattaisi elää ja olla oman hyvinvointinsa edistämiseksi.
Lisäks on tietty sata muutakin asiaa joita tän saman oppimis aiheen alle voisi kirjoittaa, mutta se menee äkkiä sen sortin lässyttämiseksi että säästän ne asiat parille tietylle korvaparille, jotka kyllä ymmärtävät ko. asiat ilman sanojakin. Kiitos siis parhaille ystävilleni Riinalle ja Sannikselle... kaikesta.
 |
| Love the Burn! -kirjoituksessa kerron miten heti oivalsin oikean suunnan. |
Minä numeroina vuosi sitten ei loppujen lopuks ihan kauheesti poikkee tän hetkiseen.. paitsi painon osalta :)
Vuosi sitten painoa oli 58,9 kg, tänään aamulla vaaka näytti 60,3 kg. Mutta eipä se paino nyt loppujen lopuks paljon kerro.. Rinnan ympärys oli tismalleen sama, vyötäröltä sentti-pari lähtenyt ja lantionympärysmittaa (yhdyssana?) tullut se sentti-pari lisää. Reidet olivatkin sitten mittanauhan mukaan kokeneet suurimman muutoksen, kaikkii mittoihin n. 3 cm tullut lisää tavaraa. Aika hauskaa. Eli ei mikään ihme, että paino on noussut, onhan sitä lihastakin lisää tullut ja sehän painaa kuitenkin huomattavasti enenmmän kuin rasva.
Tuossa Minä numeroina -kirjoituksessa on myös kuvat vuoden takaa. Ja tässä tekstissä vähän vielä paremmat kuvat. Alla tämän hetkinen tilanne. Eipä nuo kuvatkaan nyt mitään hämmentävää kerro, mutta onpahan persaus ainakin "kohonnut" hieman. ( I like ;P ) Ja olkapäätkin ehkä vähän pyöristyneet ja mikä nyt ei näitä kuvia vertaillessa näy, niin yläselkä on myös vähän levinnyt. Selkä ja olkapäät on ne mun "lempilapset". Ei mun välttist tartte saada sikspäkkiä näkyviin kunhan selän ja olkapään lihakset erottuis sillain mukavasti.. Hauskaa sinänsä, että kaikki muutokset joista itse eniten tykkään ovat sellaisia, että jonnekin on tullut jotain (lihasta) lisää. Ei se että jostain olisi erityisesti jotain (rasvaa) lähtenyt. Olen jopa vähän pääkopastani nyt ylpeä kun se ajattelee näin :) Tää on oikeasti tervettä, eikö? ...vaikkei se ihan aina rehellisesti sanottuna siltä tunnukaan ;D
 |
| Direction is right, but the work will never be truly done.. |
Ja sitten tähän vuoteen. 2015.
Mulla ei ihan kauheesti oo ollut tapana tehdä uuden vuoden lupauksia. Lähinnä siksi kun ne aina kuitenkin unohtuu jossain kohtaa, enkä niitä oo sit saanut sitä myötä pidettyä kuitenkaan.
Tällä kertaa aattelin kokeilla ihan toista linjaa. Nyt mä lupaan niin maan perkeleesti (anteeksi kielen käyttöni) kaikkenlaisia konkreettisia asioita ja kirjoitan ne nyt tänne blogiini ylös, niin että mun on mahdotonta niitä unohtaa, jos vaikka joku mulle niistä muistuttelis aina silloin tällöin. Ja konkreettisia asioita todellakin eikä mitään höpönlöpönlässynlässyn juttuja. Siis semmoisia, joissa ei ole tulkitsemisen varaa..
Okei, here we go:
1. Lupaan viettää enemmän aikaa kummityttöni kanssa. Tehdä hänen kanssa asioita, viedä hänet jonnekin. Tämä on lupauksistani kaikkein tärkein ja ehdottomasti numero 1.
2. Lupaan matkustaa ulkomaille vähintään 3 kertaa. Eka reissu on jo varattu, toinen jo tiedossa, mutta sen sanon, että siihen ne ei saa tulla jäämään. Ainakin kolme ulkomaan reissua on tehtävä. Ne on niitä hetkiä kun saa todella nollattua aivot kaikesta arkisesta, otettua rennosti ja levättyä noin niin kuin psyykkisesti.
3. Lupaan tehdä töitä enemmän mitä vuonna 2014. Siis töitä töitä. Oikeita töitä, joista saa rahaa. Oikeesti, miten mä muuten muka rahoitan lupaksen nro 2?
4. Lupaan mennä lasten kanssa telttaretkelle. Ihan sama minne, mutta telttayöpyminen jossain. Syytä heitäkin on totuttaa tuohon eräretkeilyyn vähän enemmän, jotta pääsevät joskus vanhempiensa mukaan, josta siirrytäänkin näppärästi seuraavaan...
5. Lupaan tehdä patikka reissun a-miehen kanssa. En käsitä mitä ihmettä tapahtui 2014, mutta me ei oltu oikeesti missään kertaakaan yhdessä rinkat selässä. Uskomatonta.
6. Lupaan olla entistä aktiivisempi somessa ja lisätä entistä enemmän a-miestä ärsyttäviä päivityksiä ja kuvia sekä faceen että instaan. Kaikella rakkaudella <3 Ja instasta mut löytää @hannekaroliina
7. Lupaan käydä kampaajalla kotikaupungissani. Oikeesti.. mä oon viimeks ollut kampaajalla muistaakseni Prahassa helmikuussa 2014... mun todellakin pitäis kannattaa kotikaupungin pienyrittäjiä kun sellainen itsekin olen!
8. Lupaan käydä äidin kanssa elokuvissa.. tai konsertissa tai teatterissa tai what ever.
9. Lupaan lukea 6 kirjaa. Tää on paha. Varsinkin kun vähään aikaan ei oo tullu mitään uusia kiinnostavia kirjoja. Ja mä tarkoitan todella nyt 6 uutta kirjaa.. voishan sitä niitä samoja lukea uudestaan, mutta nyt puhutaan sellaisista joita en oo ennen lukenut. Miksi? No muuten vaan.
10. Lupaan... no mitä ihmettä mä nyt vielä lupaan? Täytyy näitä konkreettisia juttuja nyt saada täys kymppi täyteen. Aaargh, mä en keksi millään. Keksitkö sä? Kerro ihmeessä!
No, anyway, saas nähdä kuin mun käy. Tähän tekstiin tulen toivottavasti palaamaan tämän vuoden aikana useampaakin otteeseen.
Mutta josko pikkuhiljaa sais katkeemaan tän lörpöttelyn.. Oikein mukavaa, ihanaa, onnellista uutta vuotta jokaiselle! Unelmoidaan lisää ja tehdään töitä hampaat irvesssä niiden unelmien eteen. Näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti