perjantai 24. huhtikuuta 2015

You know... puheripuli...

Taas se tosiaan tuli. Se inhottava liian pulska olo. Ja samaan aikaan olin ihan pihalla treeneistäkin. Ihan hirveetä koittaa itse koostaa omat ohjelmat kun tietoa ja ymmärrystä ei oo enempää kuin nettivalmennusten perusteella ja kehitystä tarvittais esim. selkään ja olkapäihin huomattavasti enemmän mitä takareisiin.
Noh, koska kuitenkin tykkään treenata ja oman olon vuoksi myös hieman keventyä niin oon nyt sitten tovin mennyt taas yhden nettivalmennuksen ohjeilla. En aio mitenkään orjallisesti sen valmennuksen ohjeita välttist noudattaa, mutta kaikkinensa treenaaminen ja koko elämä jotenkin huolettomampaa kun on valmiit ohjeet joiden mukaan mennä.
Ja turvotus ja se kaikkein pahin itseinho-olo helpotti jo parissa päivässä!






Mutta koska mä en osaa näköjään päästää tästä aiheesta irti kun siitä on tullut niin iso osa mua, niin jotain jännää on taas tapahtumassa ihan lähiaikoina.
Oon menossa Helsinkiin vetää elämäni jalkajumpan ja ottaa itsestäni mittaa; oisko musta erään tiimin valmennukseen. KÄÄK! Mutta ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, vielä en edes tiedä synkkaako mulla sen valmentajan kanssa yhtään vai ollaanko ihan eri planeetoilta. Omia rajoja tarkoitus rikkoa kuitenkin ja tutustua lajiin vihkiintyneiden ihmisten kanssa. Kaikki tää vie vaan eteenpäin.


Kuten ihana äitinikin tänään sanoi: "Kun sä tiedät mitä sä haluat ja mikä tekee sut onnelliseksi, sä tiedät kyllä mitä sun pitää tehdä" <3 Ja mähän teen.

Tän jutun lisäks on tässä priorisoitu vähän muitakin juttuloita.
Pyysin tuolta kakkosduunista koko kesäksi palkatonta, jotta pystyn viikonloput viettää kunnolla lasten kanssa. Venekin lasketaan huomenna niin alkaa sekin kausi ja muksuthan rakastaa veneillä. Tosin huomenna vielä sinne nyt ei mene kuin nuo "aikuiset" miehet, mutta eiköhän me naiset ja lapsetkin kohtapuolin mukaan mahduta :) Ja se nyt voi olla, ettei se palkaton edes onnistu, mutta yrittänyttä ei laiteta. Vielä kun lapset on niin pieniä, että haluavat äidin ja isän mukaan tulla.. Nipistetään jostain muusta.

Ja perheestä vähän muutakin! Mutta siis tästä mun orkkisperheestä, eli mä, mun vanhemmat ja mun siskot; me ollaan menossa heinäkuussa Gdanskiin! Eli siinä tulee täyteen uudenvuoden lupaus nro 2: 3. ulkomaan matka tähän vuoteen. Ostettiin siis siskojen kanssa vanhemmille synttärilahjaksi moinen reissu kun he täyttävät molemmat 60 vuotta tänä vuonna.
Muut lupaukset onkin vielä aika lailla työn alla... mutta eiköhän niitä vielä saada toteutettua :)

Kevyesti taas poukkoilee tää mun teksti aiheesta toiseen :P Mutta anyway mun yks ihan parhaista ystävistä lähetti mulle tämän linkin. Ihan vaan, koska mä tulin hänen mieleen siitä. Ihana Sannis <3
Tuossa mun edellisessä tekstissä juuri tuota asiaa ajoin takaa. Ja miten helpompi onkaan taas olo kun näkee koko kuvan. Nää on näitä juttuja joita tarttis vaan usemmin palauttaa mieleen.

No mutta ennen kuin menee yhtään syvällisemmäksi tää jutustelu taas..
Tänään olin illan lasten kanssa mummolassa ja tästä tulikin suunnittelematon cheatti-päivä ;) Huomenna sitten täydellä tarmolla pihan kimppuun kun on (taas!) vapaa lauantai ja kohtuullisen kivaa ilmaakin lupaillut.
Massu täynnä jätskiä ja kintut kipeenä aamun treenistä tää tyttö kömpii peiton alle ja kuorsaa makoisasti aamuun jota ei herätyskellot häiritse.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti