Ready for normal life...? What's that?

Vielä on kesää jäljellä ja sitä rataa. Tai ainakin hetken. Ens viikolla alkaa esikoisella koulu, sit seuraavalla viikolla  meikäläisellä dietti ja syyskuusta taas kakkosduunikin pärähtää käyntiin. Todellinen shokki-isku normi arkeen ja koko paketti tars saada stressittömästi ja sujuvasti toimimaan. Eikä siinä muuten mitään, mutta me joudutaan itse kuljettamaan poikaa kouluun, niin mun aikaiset aamusalit täytyy saada järjestettyä toiseen ajankohtaan :O Paniiiik! No ei vais, kotona pystyn tekee paljon ja aamuaerobiset onnistuu silti koiran kanssa. Järjestelykysymyksiä.

Tosiaan, semmoinen 7,5 viikon välidietti sitten valmentajan kanssa keksittiin tähän väliin laittaa. Meillä kun ei ole mitään kummempia juhlia tms. päiviä tulossa tässä lähi kuukausina niin sidottiin sitten tavoitepvä Nordic Fitness Expoon eli lokakuun 10. päivään. Tehokas 7 ja puoli viikkoa siis kiristellään kroppaa niin paljon kuin siinä ajassa pystyy. Mun mielestä aika on tosi lyhyt, mutta valkku suosii lyhyitä diettejä ja sanoi, että siinä ajassa mä nään kropassani tapahtuvan ihan koko ajan, joten odotan kyllä innolla mitä tuleman pitää! Jännää! :)

Excited!

No mutta mitäs tähän kesään on nyt vielä mahtunut? Paljon ei ainakaan oo tullut blogia kirjoiteltua, josta saan palautetta tuon tuosta (!!!).

On ollut muuta tekemistä! :P

Työn, treenien ja normi perhe-elämän lisäksi oli tuossa yksi muutaman päivän Gdanskin reissu ainakin. Järjestettiin siskojen kanssa vanhemmillemme 60-vuotis synttärilahjaksi ja oli kyllä i-ha-na reissu! Just sellaisia hervottomia naurukohtauksia joita vain perheen kesken voi tulla oli joka päivälle useampaankin otteeseen. Mukavaa yhdessä oloa kertakaikkiaan. Tosin kyllä joka päivälle riitti hetki ihan vaan omaa aikaakin. Tuli meinaan lähtöpäivää lukuunottamatta käytyä salilla sielläkin joka päivä :)
Löysin lähimmän salin kauppakeskuksen yläkerrasta. Karski, raakaa rautaa -tyylinen sali, jossa naiset (joita oli max. 3 mun lisäksi samaan aikaan) keskittyivät aerobisiin laitteisiin, joita oli varmaan 20, ja miehet treenasivat laittella ja vapailla painoilla... miehet + minä. Huvittavaa :) Kyllä Suomessa vaan joka salilla jossa on tullut käytyä nousee naisilla rautaa lähes siinä missä miehilläkin. Go Suomen Naiset! :P
Mutta anyway, semmoinen ihan loistava juttu siellä oli, että siellä oli koko ajan salin puolella vähintään yksi jonkin sortin PT joka kierteli katselemassa mitä ihmiset duunaa ja neuvomassa ja varmistamassa yms. Mullekin tultiin muutamaankin otteeseen antaa vinkkejä miten saisin esim. flyesseissa paremman tuntuman ja toimi kyllä tosi kivasti. Tosin se jätkä heitti mulle ensin 4 kilon käsipainot ja aika äkkiä sain todeta, että "I can do this all day" ja sit vaihdettiin kutosiin... itse sanoi tekevänsä kaseilla :D

Reissun eka treeni - jalat, ekat ruokaostokset ja ekat annokset @HRC

Kerrankin mä olin ihan iloinen siitä, että joku tuli salilla juttelemaan. Yleensä kun mulla palaa aika äkkiä hihat jos mun treeniä keskeytetään monta kertaa tai liian pitkäksi aikaa. Semmoiset muutaman sanan vaihdot on tottakai ihan jees, mutta ei sitä nyt minuutti tolkulla kesken treenin voi rupatella!

Reissun aikana ehtisin siis treenaa jalat, rinta-olkapäät-kädet, selkä, rinta-olkapäät-kädet ja tuossa järjestyksessä. Ruokavaliossa annoin sitten itselleni vapauksia. Olihan mulla loma. Mutta sillai järjellä kuitenkin.

Koska pakko, niin heti ekana mentiin tosiaan HRC:n syömään kun sellainen kerran kaupungista löyty... mun annos vähän poikkee muista :P Mutta jälkkäriksi, tottakai, brownie ja 5 lusikkaa :)

Ja vielä muutama fiilistelykuva:

Äiti ja tytöt ja meripihkamuseon shoppailut :)

Grow back grow!!!

Vikana päivänä shoppailua, salia ja illallista... miten niin oli olkapäivä? :P

Loman jälkeen taas normi kesäarki käyntiin ja keskiviikkona heti luulot pois valkun kanssa jalkatreenillä :O

Matkalla helsinkiin viestittelin valmentajan kanssa että mitä tänään trenataan...

 Ja sanotaan, että tässä kohtaa alkoi jo vähintäänkin jännittää.. sillai hyvällä tavalla. Eikä suotta. Ei sillä, että mä epäilen, että valkku ois päästänyt mut vähän helpommalla, mutta siellä sattu olee hänen joku hullu kaveri joka sitten päätti tulla mukaan kun vedettiin supersarjaa prässissä ja hackissa etureisille. Ei jumalauta.
Mä olin aivan varma, että mun resistä tirskuu jo veret pihalle, ne repee ja irtoo ja palaa ja tekee kaiken yhtä aikaa, mutta ei vaan anneta luovuttaa kunnes lopulta, en tiedä antoko he mun jo lopettaa vai lähtikö multa vaan totaalisesti jalat jo alta. Ja sit komennetaan vielä polvilleen lattialle niin että etureisiin tulee kunnon venytys yeah right! Ihan varmaan! Viimeistään siinä kohtaa jo haistatin paskat, mutten silti voinut muuta kuin nauraa. Se sattu niin s....sti! Ja mä vaan nauroin :) Kuin hullu sitä ihminen onkaan. True happy pain ;)

Leg day wasn't over yet... Ihan liian vähän taukopaikkoja kotimatkalla..

Että tämmöistä tällä kertaa. Nyt pojat tulee näköjään rannalta takas sisälle eli alkais olee aika lähtee heittää heitä mummolaan siksi aikaa kun meen salille. Ehkä ens postauksessa vähän enemmän tapahtumien sijaan fiiksiäkin, ne kun on taas heiluneet laidasta laitaan, mutta ei todellakaan tämän mun henk.koht. projektin suhteen. Tää kun nimenomaan on sitä millä järki pysyy kasassa vaikka "kaikki muu" meniskin päin mäntyä.